Osa 21. Mercer

Aiemmin Mercereillä tapahtunutta:

Walter peri vanhempiensa kukkakaupan perheen ainoana poikana. Walterin perheellä oli joskus ollut enemmän rahaa, mutta rahakirstu oli jo aikoja sitten huvennut. Walter ei olisi halunnut alunperin periä vanhempiensa kauppaa, koska oli haaveillut elämästä, jossa hänellä ei olisi vastuuta.Walter ja Janet naitettiin keskenään vanhempiensa yhteisellä päätöksellä. Walter ja Janet olivat ystävystyneet avioliiton aikana, mutta eivät kokeneet vetoa toisiinsa. 

Walter kerrytti valmiita kukkakimppuja varastoon ja terästäytyi kunnostamaan kaupantiloja, jotta se voitaisiin avata syksyllä. Walter yritti myös viljellä maata, jotta perhe saisi talveksi ruokaa pöytään, mutta mies ei tuntunut onnistuvan siinä ollenkaan ja lopulta suurinosa sadosta tuhoutui. Sen vuoksi Walter päätyi ottamaan lainan aatelisilta, jolla hän saisi ostettua lisää siemeniä ja lannoitetta. Mies ei kuitenkaan kertonut lainasta perheelleen. Töiden jälkeen Walter otti tavakseen juoda useita viinituopillisia vaimonsa selän takana. Viinin avulla hän yritti hallita kasvavaa ahdistustaan.

Vaikka Walter ei piitannut kovin lapsista, niin Janet tuli nopeasti raskaaksi ja synnytti pojan nimeltä Luke, joka tulisi perimään kaupan. Janet piti äitinä olosta ja suostutteli miehensä hankkimaan toisen lapsen. Pariskunnan tytär Ida syntyikin pian Luken jälkeen. Janet tuli myös vielä kolmannen kerran raskaaksi vahingossa, kun Walter humalapäissään innostui viettämään Janetin kanssa hetkiä sängynpuolella. Janet ei vielä kertonut miehelleen kolmannesta lapsesta, koska murehti miehen reaktiota ja heidän pärjäämistään. Lukesta taas kasvoi ahkera poika, joka ihmetteli isänsä laiskaa käytöstä.

Walter tuijotti tyttärensä ruokailua mietteissään. Janet oli viimein kertonut miehelle odottavansa kolmatta lasta. Walter ei ollut ilahtunut, mutta tiesi, että kolmas lapsi toisi Janetille onnea. Häntä itseä huolestutti, kuinka he tulisivat pärjäämään kolmen lapsen kanssa nyt kun hän oli jo valmiiksi velkaa aatelisille lainan vuoksi. Sitäpaitsi Walterille olisi muutenkin riittänyt ihan vain kaksi lasta.

Luke oli ottanut vastuun Mercerien pienestä kasvimaasta. Siinä oli paljon vastuuta noin nuorelle pojalle, varsinkin kun isä ei häntä siinä juurikaan opastanut. Janet välillä auttoi poikaansa kasvimaan kastelussa, jotta poika ehtisi välillä tehdä kotitehtävänsäkkin.

Vaikka oli Janetilla itselläänkin paljon tekemistä kodin ja Idan hoitamisessa, hyvin edennyt raskaus vaikeutti kummankin hoitamista ja välillä Mercereiden keittiössä saattoi nähdä Idan nukkumassa keskellä lattiaa roskien kanssa.

Joskus Janet koki kovasti huonoa omaatuntoa siitiä, kuinka Ida saattoi löytyä välillä nukkumasta lattialta haisevana ja likaisena. Hän kyllä yritti parhaansa, mutta joskus se ei vain riittänyt ja Ida ehti karata hänen näköpiiristään harhailemaan itsekseen. Janetilla oli vain kertakaikkiaan liikaa hommaa hoidettavana yksistään.

Luke oli huomannut, että äiti ei enää raskauden myötä jaksanut siivota koko taloa yhtä hyvin. Poika yrittikin välillä auttaa äitiänsä siivoamalla, mutta kasvimaa, koulu ja kotiläksyt pitivät hänetkin kiireisenä.

Luke kävi kyllä mielellään kauppiaille tarkoitetussa koulussaan. Luke oli ystävystynyt useiden muiden kauppiasluokan poikien kanssa. Muut pojat tuntuivat pitävän hänen seurastaan, vaikkei hän ollutkaan kovin puheliasta tyyppiä.

Walter yritti aina välillä petrata lastensa kanssa ja koitti ottaa osuutta Idan hoitoon, vaikkei lastenhoidon miehille ajateltukaan kuuluvan. Ja vaikka Walteria hävetti myöntää, niin hän näki Idassa enemmän itseään kuin Lukessa. Luke taas oli tullut luonteeltaan enemmän äitiinsä ja sen takia hän ei pojan kanssa tullut yhtä hyvin toimeen. Ida taas tuntui itsenäisemmältä ja ujommalta persoonalta heti pienestä pitäen.

Walter oli edelleen jatkanut viinin juontia ja hänen päivittäiset annoksensa olivat kasvaneet. Joskus Walter sortui juomaan jo iltapäivästä ja kaupan ullakon lattia notkui käytetyistä viinituopeista.

Luken tekemätön läksypino jatkoi kasvamistaan ja hän oli saanut opettajilta jo noottia tekemättömistä läksyistä.

Silti Luke sinäkin päivänä meni suoraan kasvimaalle jatkamaan rikkaruohojen kitkemistä.

"Luke, sinun opettajasi ovat tyytymättömiä sinuun ja ovat lähettäneet minulle kirjeitä tekemättömistä tehtävistä. Tiedän, että aikasi menee kasvimaalla, mutta anna sen tänä iltana olla ja mene suoraanpäätä tekemään läksysi, jotta et joudu pahempiin vaikeuksiin", Walter saarnasi pojalleen.

Sinä iltana Luke tyytyikin tekemään läksynsä isänsä saarnan myötä. Pieni ääni kuitenkin Luken päässä sanoi, että isä ei ollut kyllä oikea tyyppi saarnaamaan tehtävien tekemättömyydestä. Olihan hänen läksypino osittain isän vika, kun tämä ei itse osallistunut enää kasvimaan hoitamiseen.

Sillä välin Janet oli aloittamassa illallisen tekoa aivan kuten normaalistikkin, mutta häntä alkoivat vaivata ikävät supistelut, jotka tuntuivat koko ajan tihenevän.

Janet sai illallisen kuitenkin valmiiksi ja kutsui perheen syömään. Sitten kuitenkin Janetin supistukset muuttuivat entistä kipeämmiksi ja tiheämmiksi, siitä nainen viimein tunnisti synnytyksen alkavaksi.

Lyhyen ajan päästä Janet kantoi käsivarsillaan pientä lasta. Lapsella oli äitinsä sinivihreät silmät ja ruskea tukka.

Lapsi paljastui pojaksi ja sai nimekseen Jesse. Luke oli innoissaan saadessaan pikkusiskon lisäksi nyt myös pikkuveljen.

Janet kantoi Jessen, Idan ja Luken vanhaan kehtoon, Janet nosti tyttärensä toisesta kehdosta ja katsoi tätä onnellisena. "Olen niin onnellinen teistä kolmesta, olette minulle niin rakkaita", Janet sanoi liikuttuneena tyttärelleen, tämän hymyillessä herttaisesti takaisin.

*************

Elämä kahden pienen lapsen kanssa alkoi taas uuvuttaa ennen pitkään Janetia. Hänen yöunensa jäivät usein lyhyiksi herätessään monta kertaa yössä, syöttämään ja vaihtamaan milloin kummankin vaippoja.

Ida ei ollut vieläkään oppinut yöastian käyttöön, vaan tuntui unohtavan helposti pottaharjoitukset ja siirtyi mielummin tutkimaan ympäristöään.

Syksy oli koittanut ja Walter oli viimein saanut kaupan niin valmiiksi, että hän pystyi sen avaamaan.

Walteria hermostutti kovasti ensimmäinen päivä kaupan ollessa auki. Hän oli viimeksi työskennellyt nuorena miehenä isänsä kaupassa.

Kaupan hyllyistä löytyi vasta muutama erilainen kukka-asetelma, mutta kiinnostuneita asiakkaita tuli silti heti muutama.

Myös luostarista saapui Alys Clarke etsimään sopivaa kukkakimppua luostariin.

Alysin maksaessa ostoksensa, Walter yritti muistella kuinka vanha kassakone toimikaan.

Luke taas jatkoi kasvimaan hoitoa ja pääsi istuttamaan vielä muutaman taimen lisää ennen talven tuloa.

Mercereillä sattui myös tulipalo eräänä päivänä. Janet juoksi hakemaan Idan viereisestä huoneesta, viedäkseen tytön kauas pihalle tulipalosta.

Sillä välin Walter haki apua tulipalon taltuttamiseen, joka saatiin onneksi nopeasti sammumaan.

Kaiken tulipalosta johtuneen hälyn keskellä, päätti Ida kasvaa lapseksi.

Ida Mercer. Ihan nätiksi tytöksi kasvaneena.

Idalle hankittiin oma lelulinna, jolla tämä sai leikkiä rauhassa.

"Isä, koska minä saan opetella kukkien sidontaa ja kaupan pitoa?" Luke kysyi innokkaana. "Sitten kun kasvat naimaikään, niin voimme aloittaa kukkakimppujen teon opettelusta. Nyt riittää, että pidät huolen sadosta", Walter vastasi pojalleen. "Ida taas voi pikkuhiljaa alkaa opetella kauppiaan vaimon tehtäviä äitinsä opetuksessa", Walter jatkoi.

"Mutta Robert kertoi, että hänen isänsä laittaa hänet jo nyt keräämään kauppaa varten satoa ja kalastamaan kalaa ja hän on samanikäinen kuin minä", Luke sanoi tietäväisesti. "No Robertin isä on hieman erilainen kuin meidän perheemme, heidän tavoitteenahan on nousta säätyluokassa, mutta me olemme tyytyväisiä ihan vain kauppiaina", Janet selitti Lukelle. "Olet Luke vielä niin nuori, että ehdit naimaikään tullessa opetella kauppiaana tarvittavia taitoja aivan riittävästi", Walter jatkoi. "Hmm no hyvä on", Luke sanoi tyytymättömänä.

Ida saikin aloittaa auttamaan äitiänsä keittiön siivoamisessa. Tyttö sai myös alkaa opetella kangaspuiden käyttöä. Kauppiaan vaimon tulisi osata tehdä kankaita.

Walter oli oppinut tekemään lisää kukkakimppuja. Kohta erilaisia kimppuja saataisiin lisää myyntiin. Walteria pitkästytti kimppujen teko, mutta hänen oli vain pakko jaksaa. Ehkä illalla hän voisi pistäytyä kerrankin paikallisessa kapakassa, kun saisin ensin päivän työt tehtyä.

"Ei kai isä oli taas vain torkkumassa jossakin? En ole nähnyt häntä koko päivänä", Luke kysyi äidiltään illallisella. "Hän sanoi tekevänsä kukkakimppuja tämän päivän, joten kai hän on ullakolla. Ja Luke isäsi kyllä yrittää parhaansa elättääkseen meidät", Janet sanoi toruen. "Niin kai", Luke vastasi.

Janet syötti Jesseä tyytyväisenä. Hän oli tyytyväinen, että oli saanut ilokseen vielä kolmannen lapsen. Janetia vain hieman harmitti Luken katkera suhtautuminen isäänsä, tulisihan kaikkien lasten kunnioittaa vanhempiaan. Toisaalta Janet oli myös sitä mieltä, että Walterilla olisi paljon varaa petrata monen asian suhteen. Kyllä hän tiesi miehen juomisestakin, olihan hän monesti huomannut miehen haisevan viiniltä.

*******

Seuraavana yönä Walterin huomattiin sammuneen pihamaalle.

Aamun valjetessa Walter heräsi ja löysi itsensä makaamasta kovasta maasta.

Miehellä ei ollut muistikuvia viime yöstä. Päässä jomottava kipu ja heikkovointisuus kertoivat kuitenkin hänen juoneen runsaasti edellisenä iltana.

Walterin viimeinen muistikuva oli paikallisen kapakan tiskin kolpakko ja sitä ojentava baarimikko. Sen jälkeen Walter ei muistanut mitään.

Janet oli huomannut, ettei Walter ollut tullut viime yönä ollenkaan nukkumaan. Tosin se ei ollut poikkeavaa, joskus mies saattoi nukkua yänsä ullakollakin.

Luken ja Idan tuli aika lähteä kouluun. Idalla oli ensimmäinen päivä koulussa. Tyttöä jännitti kovasti saisiko hän uusia ystäviä.

Walter koitti sillä välin selvitä huonosta voinnistaan. Mies koitti jos suihku virkistäisi ja palauttaisi mieleen paloja viime yöltä. Walteria häiritsi kovasti se, ettei hän muistanut mitään. Hän toivoi kovasti, ettei ollut tehnyt mitään kovin typerää humalassa ollessaan..

Aina ennen hän oli osannut juoda sen verran, että muisti kaiken, mutta nyt tilanne hävetti häntä kovasti. Hänhän oli saattanut tehdä, vaikka mitä hulluuksia ollessaan niin sekaisin. Toivottavasti Janet ja lapset eivät saisi tietää hänen reissustaan.

"Taisi mennä myöhälle?" Janet kysyi nähdessään Walterin ensimmäisen kerran sinä päivänä. Walter liikahti levottomasti, tiesikö Janet jotakin viime yöstä? "Joo, vähän tuli valvottua kimppujen takia", Walter sanoi yrittäen kuulostaa huolettomalta. "Niin varmaan", Janet sanoi epäilevästi, mieshän suorastaan löyhkäsi viiniltä.

Janet ihmetteli, kun Walter liittyi hänen seuraansa kasvimaalle. Yleensä mies vältteli kasvien hoitoa ja jätti kaiken työn esikoiselleen. Walter vaikutti muutenkin jotenkin tavallista hermostuneemmalta, mies tuntui hikoilevankin enemmän työtä tehdessään. Mikähän tällä nyt oli?

Janet siirsi ajatuksensa Walterin kummallisesta käytöksestä poikansa syntymäpäivään. Oli Jessen aika kasvaa taaperoksi.

Jesse Mercer. Hänestä kasvoi aivan erinäköinen kuin muista sisaruksistaan. Mutta söpö poika!

**********

Luke tuijotti edessään olevaa tyttöä kuin enkeliä, joka oli pudonnut maanpäälle. Tyttö oli kertonut nimekseen Lily Vane, hän oli kuulemma paronin tytär. Luke ei ollut koskaan tavannut Lilyn kaltaista tyttöä. Oli oikeastaan ollut sattumaa, että he olivat kohdanneet. Eivät aateliset yleensä liikkuneet alhaisempien säätyluokkien parissa. Mutta Lily oli salaa lähtenyt kotoaan muualle ja Luke oli löytänyt tytön puistosta itkemässä.

Lukea oli tuntenut sääliä nähdessään tytön niin poissa tolaltaan, että hän oli ehdottanut Lilylle, että tämä voisi tulla heille siksi aikaa, että rauhoittuisi. Ei hän voinut jättää tyttöä yksinkään puistoon. Ties mitä tälle olisi voitu tehdä, sillä varsinkaan aatelistyttöjen, ei ollut turvallista liikkua yksin. Luke oli tuonut Lilyn heidän ullakolleen, hän tiesi vanhempiensa olevan juuri nyt kiireisiä muualla. "Onko sinulla jo parempi olo?" Luke kysyi varovaisesti tytöltä. "On kiitos" Lily vastasi, mutta hänen ilmeensä oli edelleen apea.

"Miksi sinä olit siellä puistossa yksin?" Luke kysyi, kerättyään hetken rohkeutta. "Minä en oikeastaan voi vielä sanoa, mutta perheessäni on tapahtunut kamalia asioita. Ja minä en jaksanut kotini ilmapiiriä, minun piti päästä hetkeksi pois", Lily selitti.

"Joo no ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Meillä isä on välillä aika rasittava, eikä tee velvollisuuksiaan, jolloin meidän perhe kärsii. Joskus tuntuu itsestäkin, että tekisi mieli lähteä hetkeksi muualle", Luke sanoi ymmärtäväisesti. "Kiva kun et tuomitse. Isä meillä aina sanoo, ettei aatelislady saisi käyttäytyä niinkuin minä käyttäydyn juuri nyt", Lily sanoi ja irvisti. "Hienon ladyn tulisi vaan tehdä niinkuin miehet haluaa, eikä saisi ajatella itse", Lily jatkoi turhautuneesti. 

"Mä en ymmärrä niitä. Mä ainakin haluaisin aikuisena sitten viisaan vaimon, enkä sellasta joka on tyhjäpää. Isäsi pitäis hyväksyä sut sellaisena kuin oot", Luke sanoi viisasti, saaden Lilyn hymyilemään säteilevästi. "Oot oikeessa, en ymmärrä miksi en kelpaa tälläisenä."

"Ehkä oot vaan älykkäämpi kuin muut ja se ei kestä sitä, vaan haluaa että oot niinkuin muutkin. Mustakin tuntuu, siltä että oon isääni älykkäämpi, mutta silti se saa tehdä meillä kaikki päätökset", Luke sanoi ärtyneenä. Lilylle oli yllättävän helppo puhua, vaikka yleensä hän oli hiljainen. Ja heillä tuntui olevan yhteistä, molemmilla tuntui olevan vaikeat välit isänsä kanssa. 

"Niin ehkä. Muutenkin mä uskon, että isä salaa jotakin ja mulla on tunne, että hän on syypää tähän meidän perheen tilanteeseen", Lily sanoi mietteliäästi. "No koita ottaa selville, mitä hän salaa. Kannattaa luottaa sun vaistoihin", Luke sanoi kannustavasti.

"Joo niin taidan tehdä, nyt mun pitääkin lähteä ennenkuin joku tajuaa mun kadonneen. Kiitos, kun sain hetken olla täällä ja kuuntelit mun huolia. Toivottavasti et joudu pulaan mun takia", Lily sanoi kiitollisena ja kääntyi lähteäkseen. "Ei kukaan tiedä, että ollaan oltu täällä, joten älä musta huoli", Luke vastasi.

"Nähdäänkö me enää?" Luke kysyi vielä, pystymättä hillitsemään itseään. "Ehkä vielä joskus", Lily sanoi hiljaa ja kiipesi portaat alas. Luke jäi tuijottamaan siihen, missä tyttö oli vielä äsken seissyt ja kertaamaan tapahtunutta.

Walter oli ottanut sillä välin torkut, pitkäksi valuneen yön vuoksi. Krapula vainosi miestä vieläkin, mutta Walter ei häpeänsä vuoksi halunnut nyt ottaa viiniä edes tasapanoittamaan oloaan.

Janet oli kutsunut koko porukan illalliselle. "Missä se isänne taas luuhaa?" Janet kysyi lapsiltaan. "Ei olla nähty", Luke vastasi molempien puolesta. "Mitenkäs Ida koulussa menee?" Janet kysyi, vaihtaen puheenaihetta. "Ihan hyvin, opet on ihan kivoja. Oon myös ystävystynyt Helen Shawin kanssa", Ida kertoi hyvillä mielin.

Idakin oli saanut kotitehtäviä koulusta. Tyttö ei ollut mielissään kotitehtävistä, hänen kun oli muutenkin vaikeuksia oppia uusia asioita.

Luke ei saanut mielestään kohtaamista Lilyn kanssa. Lilyssä oli jotain ainutlaatuista. Tosin Luke ei tiennyt näkiskö koskaan enää tyttöä, he kuuluivat erilaisiin maailmoihin. Luke perisi isänsä kaupan ja jatkaisi sen pitoa ja naisi todennäköisesti jonkun vanhempien valitseman kauppiasluokan tytön, kun taas Lily naitettaisiin toiselle aatelismiehelle, joka ei kuitenkaan osaisi arvostaa tyttöä sellaisena kuin hän on. Luke tuli surulliseksi jo pelkästä ajatuksesta, ettei näkisi koskaan enää Lilyä.

Walter katsoi poikansa ahkeraa työskentelyä ullakon ikkunasta. Walter tiesi, ettei ollut hyvä isä lapsilleen, Lukekin olisi ansainnut paremman isän. Walter kuitenkin jälleen kerran vannoi, että tulevaisuudessa hän koittaisi olla parempi isä kaikille kolmelle lapselle. Viini saisi nyt jäädä.

**************

Sellainen osa se, mitä mieltä olitte osasta? Mitä epäilette Walterille tapahtuneen kapakassa?

Entäs mitä mieltä olette Luken ja Lilyn kuviosta? Luke raahasi Lilyn koulusta, niin en malttanut olla hyödyntämättä tilaisuutta :D 

Tein myös tällä viikolla jokaiseen osaan kansilehdet, näyttää minusta paremmalta, kun on tuommoinen kansikuva aina osan alussa. Kiitän vielä myös aiemmista kommenteista! :)