Osa 1. Sommer (talonpojat)

Aloitamme ensimmäisen kierroksen talonpoikien osasta. Nämä ensimmäiset vuodenajat ovat tälläisiä vauvatehtailujaksoja, jotta saadaan jokaiseen perheeseen lapsia ja saadaan juonikuviot lähtemään käyntiin. Mutta aloitetaan ensimmäinen kierros keväästä.

****************

Edith löysi itsensä epämiellyttävästä tilanteesta. Leo oli saanut päähänsä, että heidän tulisi saada perijä alulle.

Kuitenkin Edith hoiti mukisematta roolinsa, sillä vaatihan vaimona olo miehen tarpeiden hoitamista. Ehkä heillä kävisi tuuri ja hän tulisi mahdollisimman pian raskaaksi.

Edith oli tutustunut naapurin emäntään Julianaan, jonka kanssa hän tuli hyvin juttuun. Hän kuunteli kateellisena Julianan kertomuksia heidän arjestaan. Juliana sai sentään elää rakastamansa miehen kanssa, kun taas hänet oli tuomittu kylmään avioliittoon Leon kanssa.

Leo vihasi kevättöiden alkua. Talvella sentään hän sai tehdä sitä mistä nautti, mutta kevään alku tarkoittaisi lukemattomia tunteja peltotöissä. Hän joutuisi kuitenkin hoitaa kaiken pääasiassa yksin, sillä lapsia heillä ei vielä ollut apuun.

Leo kuitenkin sai käskettyä Edithin mukaan lannoittamaan peltoa. Olisi naisesta edes jotakin hyötyä ulkotöissäkin.

"Valmistaudu sitten minua varten illallisen jälkeen, on aika yrittää uudestaan", Leo komensi Edithiä.

"Selvä, mutta toivoisin, että voisimme saada paljon lapsia, muutakin kuin vain yhden pojan", Edith totesi hiljaa peläten Leon reaktiota.

"Yksi poika riittää aivan hyvin, mihin minä tarvitsisin useampaa lasta ja varsinkaan tyttöä. Saisin maksaa vain hirveät myötäjäismaksut tytöstä", Leo vastasi ja nousi pöydästä.

Edith jäi istumaan apeana pöydän ääreen. Ei tämän näin ollut pitänyt mennä. Silti hiljaa hän esitti toivomuksen luojalle, että hän soisi heille useamman lapsen.

 

Edith istui apeana sängylle alushameellaan odottamaan Leon tuloa. Hän inhosi näitä hetkiä, mutta tekisi mitä vain saadaakseen lapsen.

Kuten yleensä Leo saapui himoikkaana kiskoen Edithin kovakouraisesti sängylle ja alkoi availla naisen alushametta. Edith sulki silmänsä ja toivoi hetken olevansa joku muu.

***********

Kevät jatkui kulkuaan Edithin tehdessä kotitöitä ja Leon jatkaessa maan istutusta.

Vähän ajan kuluttua viime kertaisesta yöstä Leon kanssa Edith alkoi tuntea päivittäistä pahoinvointia. Hän voi pitkiä ajanjaksoja huonosti. Silti sisäisesti hän riemuitsi, sillä hänellä oli tunne, että kaikki johtui tulevasta pienokaisesta.

Edith huomasi myös olevansa tavallista väsyneempi ja uupui nopeasti. Silti hänen oli jaksettava hoitaa kotityönsä.

Leo väkersi edelleen pellolla. Sato oli alkanut vähitellen kasvaa.

Edithin tehtävänä oli myös kokata heille. Leo patistikin Edithin opettelemaan uusia reseptejä, sillä häntä kyllästytti ruokien yksipuolisuus.

Leo oli usein peltotöissä myöhään yölle, koska tehtävää oli niin paljon yhdelle simille. Mielessään hän olisi halunnut vain luovuttaa ja karata muualle, mutta hän oli perinyt tilan kuolleelta isältään vanhimpana ja ainoana poikana eikä voinut tuottaa tälle pettymystä.

Kun Edithin raskaudesta ei vielä voitu olla varmoja, vaati Leo edelleen Edithiltä vaimonvelvollisuutensa. Edith ei tohtinut kieltäytyä, vaikka pelkäsikin heidän tekevän hallaa tulevalle pienokaiselle.

Eräänä päivänä pihalle hiippaili vanha nainen, joka kantoi pihalle vanhan arvokkaan näköisen lampun.

Leo ei kuitenkaan ehtinyt kiinnittää eukkoon sen kummempaa huomiota, sillä hän oli nähnyt ohikulkevan naisen olevan hyvin kaunis ja päätti sännätä kertomaan sen naiselle. Nainen osoittautui Eleanor Shawiksi. Hän oli hyvin immarreltu kuullessaan miehen kehut, vaikka Leo olikin vain talonpoika.

Edithin maha oli alkanut näkyä ulospäin ja hänen raskautensa vain paheni kuukausien kuluessa. Edith löysi itsensä monta kertaa nukkumasta ruokansa äärestä.

Edith silti ajatteli huonoinakin hetkinä, että kovasta väsymyksestä ja heikotuksesta huolimatta vauva olisi silti kaiken sen arvoinen.

Kesti jonkin aikaa, että kukaan huomasi eukon tuomaa lamppua. Edithin onneksi hän löysi lampun ensin. Edith oli häkeltynyt, kun lampusta syöksyi ulos värikäs lampun henki, joka antoi hänelle kolme toivomusta. Edith päätti säästää toiveet pahan päivän varalle.

Edith vietti suurimman osan ajastaan raskaana nukkuen. Hän ei vain jaksanut tehdä mitään muuta, vaikka Leo olikin hänelle vihainen kodinhoidon laiminlyönnistä.

Pirteimpinä hetkinä Edith yritti saada kontaktia Leohon, sillä ei hän halunnut tulevan lapsen kärsivän, jos vanhemmat eivät edes puhuisi kunnolla toisilleen. Edith yritti keskustella uudesta tulokkaasta ja nähdä edes jotain lämpöä Leon kasvoilla, mutta niin ei vain käynyt.

Leota ei kiinnostanut Edithin keskusteluyritykset ja miksi olisi pitänytkään. Hänelle lapsi olisi vain välttämätön paha, joka oli pakko saada, jotta tämä jatkaisi hänen tilaansa. Vielä kun Edith oli raskaana ei Leo voinut käyttää naista edes tarpeidensa tyydyttämiseen. Naisesta ei olisi mitään hyötyä hänelle tuossa tilassa.

Edithiä oli alkanut vaivata enemmän ja enemmän heidän liittonsa. Edith ei ymmärtänyt, mikä hänessä oli vikana Leon mielestä. Leo oli aina ollut kylmä ja etäinen, mutta Edith oli aina luullut miehen vielä lämpeävän hänelle. Nyt kun heille tulisi lapsikin, niin luulisi miehen edes yrittävän parantaa heidän välejään, mutta ei..

Sitten koitti viimein yö, kun Edith tunsi kovaa kipua ja tunsi vauvan haluavan tulla ulos.

Synnytyksen jälkeen Edith sai viimein pienen lapsensa käsivarsilleen. Edith hymyili itsekseen huomatessaan lapsen olevan tyttö. Hän saisi sittenkin ainakin kaksi lasta!

Esikoinen sai nimekseen Flora Sommer. Tyttö peri äitinsä silmät ja ihon isältään.

Leon viimein päästyä näkemään esikoisensa, hän koki kovan pettymyksen. Tulija oli tyttö eikä hän ollut halunnut muita lapsia. Tyttö tulisi vain syömään heidän rahojaan. Edithistä ei ollut edes sen vertaa naista, että hän olisi antanut miehelle tarvitsemansa pojan!

Vielä samana yönä Leo asettui odottamaan sängylle Edithiä. "Minä tarvitsen sen pojan, et edes onnistunut siinä, että olisit antanut minulle sen, joten meidän tulee heti yrittää uudestaan. Ja katsokkin, että tällä kertaa se onnistuu", Leo sihisi vihaisesti. Edith ei voinut muuta kuin tehdä kuten Leo käski.

Onneksi Floralla ei ollut mitään hajua isänsä reaktiosta. Hän oli vielä vasta pieni iloinen tyttö, jolla olisi tulevaisuudessa ainakin äiti turvanaan.

Edith ei ennen ollut kokenut, että olisi voinut rakastaa mitään näin paljon ennen Floraa. Nyt hän ei päästänyt pientä ihmettään käsistään. Edith koki, että hänen rukouksiinsa oli vastattu, vaikka hän ja Flora joutuisivat kärsiä tästä pienestä toiveesta loppuelämänsä.

Yön pimeydessä, Leo päätti viimein suunnata sinne, minne oli jo jonkin aikaa kaivannut.

***************

Leo tuijotti edessä olevaa tuttua naista ahnaasti. Hän oli unohtanut kuinka lumoava nainen osasi olla. "Et olekkaan hetkeen käynyt", nainen tuumasi Leolle tämän astuessa sisään. "Minulla on ollut kiireitä ja vaimoni sai juuri lapsen", Leo vastasi hitaasti katsoen naisen tuhtia rintavakoa.

"Haluatko sen tavallisen? Se tekee 100 simeleonia" Nainen kysyi iloisesti. Leon nyökätessä sanaakaan sanomatta. "Selvä, seuraa minua", Nainen vastasi saatuaan rahat ja johdatti Leon yhteen makuuhuoneista.

Päästyään jo tutuksi käyneeseen makuuhuoneeseen Leo otti naisen käsivarsilleen ja avasi naisen mekon. Nainen vastasi suudelmaan ja siveli miehen vartaloa yhtä ahnaasti.

Lopulta vaatteet oli saatu pois tieltä ja kaksi alastonta vartaloa hiveli toisiaan. Leon suudelmat muuttuivat vieläkin vaativimmiksi.

Silti nainen ehti ensin ja heitti itsensä miehen päälleen saaden miehen hymyilemään pitkästä aikaa. "Olisipa tämä tälläistä myös Edithin kanssa", mies huokaisi kiihtyneesti enemmän itselleen kuin naiselle.

Jonkin ajan kuluttua Leo tuijotti väsyneenä hymyillen naista vieressään. Hän oli saanut sen, mitä oli tullut hakemaan.

Valtakunnan asukkaiden esittely

Päätin aloittaa sims kakkosella royal kindom challengen. Ideana on siis pelata jokaisella kierroksella yhden vuodenajan verran jokaisella pääperheellä vuoronperään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelen jokaisen pääperheen sekä sivuosissa vierailevat simit. Tiedän että sims 2 tarinoita ei enää niin paljon lueta, mitä aiemmin, mutta tämä on toteutettu omaksi iloksi ja jos siinä sivussa joku muukin innostuu lukemaan niin vielä parempi :) Minut voi vielä joku muistaa Kaunialan elämää -tarinan kirjoittajana. Mutta mennäänpäs esittelyyn nyt.

Kuninkaalliset

Kuningas Edward I Wessex. Edward on vielä kovin nuori toimimaan kuninkaana, mutta haluaa toimia kansansa parhaaksi ja tuoda rikkautta Moonlaken valtakunnalle.

Kuningatar Isabel Wessex on kuninkaan puoliso. Hän kaukomaan prinsessa, joka haluttiin naittaa kuninkaalle. Edwardin nähtyä Isabelin, hän rakastui samantien naiseen ja pyysi tämän kättä. Tottakai Isabelin isä suostui Edwardin kosinta-aikeisiin, sillä prinsessan naitto oli hyvä poliittinen liitto heidän maittensa välillä. Isabel muuttikin valtakuntaan, josta ei ollut koskaan kuullutkaan. Isabel opettelee vielä kuningattarena oloa, mutta hänen rakkain haaveensa olisi saada monta lasta.

Thea Page on kuninkaallisten ylin palvelusneito. Thea on lähtöisin kauppiasperheestä. Hän on kovin kiltti luonteeltaan ja onkin kovin tyytyväinen palvelusasemaansa, mutta haluaisi silti vielä joskus rakastua ja saada lapsia.

Aateliset

Herttuat

Herttua Nicolas Aimar on kylmä, tunteeton ja ilkeä mies. Hänen tavoitteenaan on aina ollut päästä kuninkaaksi vallankahvaan. Nicolas on vallanhimoinen myös naisten suhteen, mitä useampi rakastaja hänellä on, sen parempi.

Herttuatar Jasmine Aimar on naitettu herttualle vanhempiensa päätöksellä. Hän ei ole oppinut rakastamaan kylmää miestään ja kokee olonsa onnettomaksi liitossa. Jasmine haluaa pitää silti kulisseja ylhällä, eikä halua kenenkään tietävän, mitä hän oikeasti tuntee.

Anne Page on kuninkaallisten palvelijan sisar. Heidän vanhempansa olivat kovin ylpeitä, kun saivat kaksi tytärtään palvelijoiksi aatelisten pariin. Anne on hieman yksinkertainen simi. Anne ei kuitenkaan ole tyytyväinen asemaansa toisin kuin hänen siskonsa. Anne on kateellinen aatelisille ja haluaisi keplotella itsensä arvoasteikossa ylöspäin. 

Kreivit

Kreivi Henry Byron on harvinainen tapaus aatelismiesten keskuudessa. Hän on luonteeltaan kiltti ja lempeä ja hän rakastaa vaimoaan ylikaiken. Mies on vain valitettavan innostunut uhkapeleistä. Vuosikausien uhkapelit ovatkin syöneet kreivien omaisuutta ja rahakirstua. Kreivi on myös epätavallisen kiinnostunut yliluonnollisista olennoista.

Kreivitär Felicia Byronilla ja Henryllä on harvinainen liitto, sillä he ovat menneet naimisiin rakkaudesta. Felicia on perheen tukipylväs. Hän on tietoinen miehensä uhkapeliongelmasta. Felicialle tärkeintä olisi saada heidän varansa taas takaisin siihen tasolle, mitä ne joskus olivat. Hän patistaakin miestään olemaan tukena ja turvana kuninkaalle ja muille aatelisille rahan toivossa. Kreivitär ei näe itseään kovin äidillisenä siminä, mutta tuumii, että saadessaan poikia, hän saisi näiden puolisoiden myötäjäisistä perheelle lisää varoja.

Paronit

Paroni William Vane haluaa pitää hyvät välit kaikkiin aatelisiin. Hänellä ja hänen vaimollaan on puhtaasti vain ystävyyssuhde, eikä William koe tähän mitään syvempiä tunteita. Williamille tärkeintä on se, miltä kaikki näyttää ulospäin muille. Joskus paroni on katkera vanhemmilleen, kun ei saanut valita itse puolisoansa, vaikkei Arianassa mitään vikaa olekkaan.

Paronitar Ariana Vane on kiltti ja ystävällinen nainen. Hänen rakkain haaveensa olisi saada mahdollisimman monta lasta. Hän on tyytyväinen asemaansa paronin vaimona, vaikka he eivät rakastuneita olekkaan. Ariana on ahkera simi ja tekisi kaikki kotityöt itse, jos asemansa vuoksi voisi.

Kauppiaat

Kala, hedelmä-ja vihanneskaupan omistava Simon Shaw toimii rahan kiilto silmissään. Hän voisi antaa mitä tahansa, jotta hän pääsisi nousemaan edes alhaisempaan aatelisluokkaan. Hänen tärkein tavoitteensa onkin rikastua ja naittaa tuleva tytär aatelisille tai ritareille. Onhan hänen oma liittonsakkin solmittu ritarin tyttären kanssa.

Eleanor Shaw on kaukomaalta muuttaneen ritarin tytär. Hänen isänsä joutui naittamaan hänet kauppiaalle, kun tyttäriä oli monta ja kaikkien myötäjäisiin ei ollut tarpeeksi varaa. Eleanorin on vaikea sopeutua kauppiaan vaimoksi eikä hän ole ollenkaan tyytyväinen. Silti häntä lohduttaa miehensä kunnianhimoisuus yrittää nostaa asemaansa.

Walter Mercer on toisen kauppiasperheenpää. Walter peri isältään kukkakauppansa ennenkuin tämä kuoli. Mies on perusluonteeltaan kovin laiska, mutta kuitenkin kauppiaana hänen on tehtävä kaikkensa, jotta perhe pystyy pitämään elantonsa. Walter ei silti ole kovin etevä kauppiaana tai missään mihin ryhtyy. Hänellä on myös paha tapa ottaa viiniä pienenkin vastoinkäynnin jälkeen.

Janet Mercer on hyvin tavallinen simi kaikin puolin. Hän on ahkera ja toivoo perheen ansaitsevan lisää rahaa pärjätäkseen. Hän ei kuitenkaan ole kovin tyytyväinen miehensä kykyihin perheenpäänä.

Talonpojat

Thomas Cotter on kiltti ja huolehtivainen mies. Hän raataa pellolla itsensä hengiltä varmistaakseen perheelleen elannon sekä vaimolleen mahdollisuuden saada lauman lapsia. Thomas itsekkin rakastaa lapsia. Vielä enemmän hän rakastaa vaimoaan eikä voisi elää ilman tätä.

Juliana Cotter on yhtä kiltti ja ystävällinen kuin miehensä. Hän on vain kovin huolissaan, kuinka he tulevat pärjäämään. Juliana haaveilee isosta määrästä lapsia, mutta samalla pelkää etteivät he pystyisi elättämään niin suurta perhettä. Juliana rakastaa miestänsä yhtä paljon kuin tämä häntä.

Leo Sommer on ilkeä, väkivaltainen ja laiska mies. Leo tuhlaa perheen pieniä varoja ja näkee vaimonsa ja muut simit vain hyötykäyttövälineenä. Talvisin hänellä on hämäriä hankkeita, joilla pystyy mahdollistamaan rahankäyttönsä.

Edith Sommer on onneton, ujo ja hiljainen nainen. Edith haluaisi lapsia, mutta hän pelkää suunnattomasti miestänsä. Hänellä ei ole hajuakaan miehensä puuhista.

Sivuperheet
(Nämä perheet ja simit tulevat näkymään satunnaisesti enemmän tai vähemmän pääperheiden omissa osissa sekä extraosissa. Osalla pelaan säännöllisesti, osalla en.)

Ritarit


Milo Ward kuuluu ritariluokkaan. Hän on rohkea, hyväkuntoinen ja sosiaalinen mies. Hänen tavoitteenaan on nostaa perhe takaisin aatelisiksi. Milon tehtävänä on hoitaa kuninkaan tärkeitä valtakunnan asioita sekä etsiä ja teloittaa valtakunnassa piilottelevat yliluonnolliset olennot.

Margery Ward on arka ja epävarma nainen. Hän tuntuu usein vaipuvan alakuloon, josta hänen miehensä ei osaa häntä nostaa. Margery haaveilee saavansa useamman lapsen.

Markiisit

Markiisi Richard Chase kuuluu aatelisluokkaan. Hän on nuori, kaukomailta muuttanut simi, joka etsii Moonlakesta itselleen nuorta vaimoa. Richardin huhutaan olevan kovin kylmä ja julma, mutta sen lisäksi hänessä tuntuu olevan vielä jotakin synkempää.

Luostarin väki

Saul Clarke on omistautunut uskolleen. Hän on hyväsydämminen simi, joka pitää tärkeänä koulutusta ja kirkon oppeja. Simeonin tehtävä on johtaa luostaria ja sopia perheiden kanssa luostariin lähetetyistä simeistä.

Alys Clarke on Simeonin sisar, joka on vielä omistautuneempi luostarille kuin veljensä. Alys hoitaa uusien nunnien koulutuksen luostarissa.

Noidat

Alice Whited on hyvä noita, joka asuu pienessä mökissä syrjäisellä seudulla. Alice voi auttaa toisia simejä, jos heillä on hyvä tarkoitus aikeilleen.

Tia Redd on ilkeä sekä katkera paha noita, joka asuu metsän siimeksessä. Taikojaan varten hän yrittää houkutella miehiä luokseen naisellisten avujensa avulla. Hän myös joskus auttaa simejä tekemään pahoja toisilleen. Tia rakastaa kaaosta ja nauttii muiden simien tuskasta.

Bordelli

Josefina Daft on Moonlaken valtakunnassa miesten keskuudessa suosittu nainen. Josefina on vanha konkari ja antaa miehille sen, mitä he eivät usein vaimoiltaan saa. Josefina perusti bordellin ansaitakseen rahaa ja näkee miehet kävelevinä lompakkoina.



Sandy Rifter on Josefinan suojatti. Sandyn huhutaan kuuluneen aiemmin ritariluokkaan vaalean ihonvärinsä vuoksi. Sandy käyttää kauneuttaan hyväkseen työssään.

Kiertolaiset

Osa kiertolaisten joukkoa, jotka elävät valtakunnan säätyjen ulkopuolella. Heillä on omat perinteensä ja sääntönsä.