Osa 7. Aimar (herttuat)

Tällä kertaa on herttuoiden perheen aika esittäytyä. 

*************

Anne ei ollut kovin hyvä ruuanlaitossa. Tälläkin kertaa hän oli onnistunut polttamaan ruuan pohjaan ja joutui tarjota herttuoille palaneet annokset.

"Hyi kauheaa minkä makuista ruoka on taas kerran! Tyttö ei kerta kaikkiaan osaa kokata. Miksi edes pidämme häntä täällä?" Herttuatar Jasmine totesi samalla estäen itseään kyökkäämästä. "No hoitaahan hän muuten kartanon ihan hyvin. Sitä ei tiedä sitten, osaako hän hoitaa lapsia, mutta aina voimme palkata lisää palvelijoita sitä varten", Nicolas vastasi ja maistoi ruokaa. "Toisaalta, tämä ruoka on kyllä aivan kamalaa! Ehkä tytön voisi laittaa lukemaan reseptikirjoja."

"Lapsia? Miten niin lapsia", Jasmine kysyi epävarmasti. "Viime kerrasta on aikaa, joten tänään on aika taas yrittää uudestaan lasta. Tarvitsemme jo poikia perheeseen tai valtakunnassa aletaan juoruta kyvyttömyydestäsi tuottaa minulle lapsia", Nicolas vastasi kylmästi. Jasmine oli tukehtua, taas ilta Nicolasin kanssa vuoteessa. Hän olisi mielummin syönyt loppuelämänsä palanutta ruokaa kuin toiminut miehen vuoteenlämmittäjänä.

Silti Jasminen oli pakko valmistautua miestään varten, olihan se herttuattaren tehtävä pitää miehensä tyytyväisenä. Hänen omilla tuntemuksillaan ei ollut väliä tässä asiassa ja lapsia olisi saatava joskus. Nicolaksen saavuttua makuukammariin, mies tuijotti naista arvioivasti ja kohautti olkapäitään.

Nicolas veti naisen sängylle kovakouraisesti ja alkoi availla naisen mekon nyörejä. Jasmine sulki silmänsä ja antoi miehen tehdä, mitä tämä halusi, niin kauan kuin halusi.

***********

Muutaman tunnin jälkeen mies nousi vuoteesta ja siirtyi työhuoneensa sohvalle. Hän ei halunnut nukkua vaimonsa vierellä. Hän ei muutenkaan tuntenut tätä kohtaan mitään. Nicolas oli nainut Jasminen, koska naisen myötäjäiset olivat olleet suureet ja tämä oli ollut vaimoehdokkaista kaunein. Jasmine oli hänelle vain keino saada lapsia ja purkaa paineensa.  

Anne oli herännyt aikaisin sinä aamuna tiskaamaan. Hänellä oli kädet täynnä kartanon hoidossa, vaikka kartanoon oli palkattu toinenkin palvelija avuksi jakamaan vastuuta. Anne oli tyytymätön elämäänsä. Hän oli kurja palvelijatar, joka ei koskaan tulisi saamaan itselleen mitään muuta.

Jasmine oli alkanut kokea pahoinvointia ja voimakasta väsymystä. Nainen uskoi viime kertaisen yön Nicolaksen kanssa tuottaneen tulosta. Nyt mies ei varmaan vaivaisi häntä hetkeen. "Herttuatar Jasmine, onko teillä kaikki hyvin? Pitäisikö minun saattaa teidät vuoteeseen?" Palvelijatar kysyi huolestuneena löytäessään herttuattarensa taas kerran vessasta huonovointisena.

Kun Jasmine oli kovin huonovointinen, ei Nicolas voinut enää turvautua naiseen purkaakseen himojaan. Eräänä aamuna hän oli menossa keittiöön sättimään palvelijatartaan jälleen palaneesta aamiaisesta, kun mies tajusi tämän olevan alushameellaan. "Eikö sinun pitäisi olla pukeutunut? Ei ole kovin ihailtavaa naimattoman naisen olla julkisesti isäntäväkensä kartanossa alushameellaan", Nicolas oli moittivinaan, mutta silti virnuili ja tuijotti naisen muotoja.

"Olet kuitenkin aika rohkea tyttö. Sinä olet varmasti vielä neitsytkin?" Nicolas sanoi jatkaen virnuiluaan ja siirtyi lähemmäs naista. "Oi teitä herttua, niin olen", Anne sai sanotuksi ja punasteli herttuan yllättävää huomionosoitusta. "Ehkä joskus se muuttuu ja näen alushameesi alle", Nicolas jatkoi vihjaavasti ja poistui tyytyväisenä keittiöstä.

Anne ei ollut ajatullutkaan kaiken olevan niin helppoa, pelkällä alushameella oleminen oli riittänyt. Mies ajatteli selvästi vain yhtä asiaa, nyt kun hettuatar ei sitä hänelle antanut.

Jasminen maha oli kasvanut jo suureksi. Alkuraskaus oli ollut kovin raskas, mutta vähiten naisen vointi oli alkanut kohentua.

Jasmine iloitsi tulevasta lapsesta, vaikka lapsi olikin Nicolaksen. Ainakaan hän ei olisi enää yksin kartanossa. Jasmine yritti keskustella miehensä kanssa tulevasta lapsesta, mutta Nicolasta ei se kiinnostanut. Hänen mielestään miehen ei tarvinnut osallistua poikansa elämään ennenkuin tämä olisi tarpeeksi vanha oppimaan elämässä tarvittavia miestentaitoja, kuten miekkailua, ratsastusta ja taistelutaitoja ilman aseita. Moonlakessa oli tapana, että jokainen aatelismies suoritti palvelusajan kuninkaan armeijassa todistaakseen arvonsa.

Nicolasta alkoi kiinnostaa kartanolle palkattu uusi palvelijatar ja hän hakeutuikin toistuvasti keskutelemaan naisen kanssa. Palvelijatar ei ollut mitenkään kaunis, mutta kelpaisi varmasti hetken huviksi.

"Olen pahoillani, herrani, mutta minun on jatkettava töitäni", nainen sanoi varovasti herttualle, kun tämä oli toistuvasti estänyt naisen työnteon."Älä niistä töistä huoli. Sen takia teitä palvelijoita on useampi, että yksi voi aina välillä viihdyttää minua", Nicolas sanoi viettelevästi ja yritti ottaa naista kädestä kiinni. 

"Anteeksi herra, en voi. Haluan vielä naimisiin sekä lapsia ja kukaan ei huoli minua, jos olen menettänyt neitsyyteni", Palvelijatar vastasi säikähtäneenä ja veti kätensä nopeasti pois miehen kädestä.

"Vai naimisiin ja lapsia. Minä voisin antaa sinulle, mitä ikinä haluatkaan, mutta sinä typerä maalainen, et sitä selvästi ymmärrä", Nicolas sanoi kylmällä äänellä naisen torjuessa hänet.

Nicolas yritti uudestaan vielä vetäistä naisen käsivarsilleen ja suudella tätä väkisin, mutta palvelijatar työnsi miehen voimakkaasti kauemmas. "Sinä saastainen huora!" Nicolas huudahti vihaisesti naiselle.

"Nyt sinä teit suuren virheen!", Mies huusi vihaisena ja tökkäsi naista sormellaan. "Häivy täältä, sinut on erotettu! Jos ikinä puhut tästä välikohtauksesta mitään, niin et tule näkemään seuraavaa auringonlaskua! Onko selvä?!" Nicolas jatkoi huutaen raivosta.

"Kkyyllä herra", tämä vastasi peloissaan ja poistui kartanosta niin nopeaa kuin pääsi. Naisen kävi todella sääliksi herttuatarta, hänen miehensähän oli yrittänyt melkein raiskata hänet! Herttua oli ilkein simi, kenet hän oli ikinä tavannut. Mies ei selvästi pitänyt, siitä, että joku uskalsi vastustaa häntä.

***********

Välikohtauksen jälkeen kartanoon oli palkattu uusi palvelijatar erotetun tilalle. Nicolas oli valinnut palvelijan tällä kertaa itse ja tämä oli hänestä paljon viehkeämpi kuin edellinen palvelijatar.

"Mitä mieltä olisit, jos viettäisit kanssani välillä kahdenkeskisiä hetkiä, joista herttuattaren tai kenenkään muun ei tarvitsisi tietää mitään?", Nicolas kysyi Katriksi esittäytyneeltä naiselta. "Korvaisin tietysti nämä hetket sinulle ruhtinaallisesti", mies sanoi ja ojensi naiselle setelin, jollaista tämä ei ollut koskaan voinut kuvitella näkevänsä.

"Olisin hyvin imarreltu ja valmis palvelemaan herttuaani", nainen vastasi ja hymyili herttualle viehkeästi.

Jasmine oli tietämätön miehensä aikeista palvelijoidensa suhteen. Hän oli hiukan ihmetellyt palvelijan vaihtumista, mutta tiesi, että ei ollut hänen paikkansa arvostella Nicolaksen tekemisiä. Nainen vietti paljon aikaa yksikseen joko maalaten, kirjontatöitä tehden, soittaen tai tanssien. Jasmine tunsi olonsa aina välillä kovin yksinäiseksi isossa kartanossa, mutta ei vielä tuntenut tarpeeksi muita aatelisnaisia, että olisi uskaltanut pyytää heitä kyläilemään luonaan.

Anne tuijotti herttua Nicolasta, joka oli ilmoittamatta saapunut hänen pieneen mökkiinsä, joka sijaitsi samalla tontilla kartanosta sivussa. Hän ei ollut ikinä nähnyt kumpaakaan isäntäväestään mökissään. "Herra, suuri kunnia nähdä teidät täällä. Kuinka voin palvella teitä?" Anne kysyi mieheltä, joka tutkaili mökkiä ja naista.

"Muistatko, kun ehdotin, että ehkä joskus voisimme tehdä tarkempaa tuttavuutta? Nyt voisi olla sen aika", Nicolas selitti liehittelevällä äänellä, jonka tiesi toimivan naisiin."Kyllä herttua, voi kuinka voisin unohtaa ehdotustanne", Anne vastasi ujosti uskomatta onneaan. Komea herttua oli hänen pienessä mökissään ja selvästi halusi häntä! Nyt pitäisi vain pelata kortit oikein.

Mies veti sanaakaan sanomatta Annen käsivarsilleen, niin että nainen ei voinut liikahtaa miehen otteessa ja suuteli naista himokkaasti. Anne vastasi yhtä innokkaasti suudelmiin ja toivoi, että ne eivät koskaan loppuisi.

Miehen pian erkaannuttua hänestä, Annea alkoi harmittaa. Miehen huumaava tuoksu pisti naisen pään pyörälle ja hän olisi halunnut vain vetää miehen takaisin suudelmaan, mutta vaistosi, että miehellä oli vielä jotakin sanottavaa.

"Haluan selventää vielä sinulle, ennen kuin jatkamme yhtään pidemmälle, että olen kokenut, että yksi nainen ei voi minua tyydyttää. Ja vaimoni ollessa raskaana, hän on minulle hyödytön. Joten jos olet suostuvainen, niin voisimme järjestää salassa useamman yhteisen tapaamisen?", Nicolas kysyi itsevarmasti. "Se sopisi minulle, hyvä herra", Anne sanoi hymyillen, ei hän voinut vastustaa miehen vetovoimaa, vaikka pieni ääni hänen päässään varoitteli antautumasta miehelle.

"Kuten tiedät olen naimisissa, mutta sillähän ei ole mitään väliä muuten, mutta en halua valtakunnan juoruilevan herttuan sekaantumista aatelittomiin naisiin, joten ehtoni olisi se, että pitäisit tämän tapaamisen salassa vaimoltani ja kaikilta muiltakin. Onnistuisiko tämä?" Nicolas selitti naiselle. "Jos hoidat hommasi hyvin, voisin tehdä sinusta salaisen rakastajattareni ja antaa sinulle suojaa. Silloin sinun ei tarvitsi tehdä niin paljon taloustöitä, kun pitäisit minut tyytyväisenä."

"Annan sinun vielä aikaa miettiä asiaa. Kun olet tehnyt päätöksen, voimme tavata uudelleen", Nicolas jatkoi ja poistui niine hyvineen mökistä, jättäen hämmentyneen Annen tuijottamaan miehen perään.

Jasminen synnytys alkoi lähentyä. Tämän vatsa suureni suurenemistaan. Nainen oli onnellinen ajatellessaan, että tämän jälkeen hänellä olisi jotain omaa, eikä hän olisi enää koskaan yksin.

Anne oli pohtinut herttuan ehdotusta jo jonkin aikaa. Ehdotus oli hyvin houkutteleva, eikä hänen tarvitsi tehdä niin paljon kartanolla töitä, jos hän suostuisi. Silti hänen vanhempansa olivat opettaneet hänelle, että seksi kuului avioliittoon. Esiaviollisia suhteita paheksuttiin kovasti Moonlakessä, joten Anne tiesi, että tämän jälkeen hänellä ei olisi enää mahdollisuutta kunnolliseen avioliittoon.

Silti jos hänestä tulisi herttuan salainen rakastajatar, niin hän voisi joskus hyvällä tuurilla nousta palvelijan arvosta ylemmäksi. Vielä parempi olisi, jos Nicolas saisi hänet vahingossa raskaaksi ja hän synnyttäisi tälle pojan. Ei hänellä muuten olisi mahdollisuuksia aatelismieheen, jos ei nyt käyttäisi tilaisuutta hyväkseen.

*********

Jasmine ihaili innolla uutta lastenhuonetta, johon oli ostettu puusepältä hieno kehto ja hoitopöytä. 

Jasmine oli tutustunut kuningatar Isabeliin toisten aatelisnaisten luona, joten nainen oli päättänyt pyytää kuningasparia herttuoiden luokse vierailulle. Nicolas oli innostunut naisen läheisistä väleistä kuningattareen, sillä hän ei vielä tuntenut kuningasta kovin hyvin henkilökohtaisesti, joten vierailun aikana olisi oiva tilaisuus tutustua tähän.

Naisten juorutessa keskenään valtakunnan tapahtumista, yritti Nicolas vuorostaan mielistellä kuningas Edwardia.

Edward ei meinannut lämmetä Nicolaksen liehakoinnille. Miehessä oli tämän mielestä jotain, mistä hän ei pitänyt. Nicolas ei silti aikonut luovuttaa, vaikka huomasi kuninkaan välinpitämättömyyden. "On ilo nähdä kuinka kansa kukoistaa teidän valtakautenne aikana. Moonlakessa on pitkään vallinnut jo rauha", mies jatkoi kehujaan.

Seurueen siirtyessä ruokailemaan, oli Nicolas pahalla tuulella, kun kuningas ei tuntunut pitävän hänestä yhtään enempää. Nicolas yritti peittää olotilansa, mutta ei voinut olla mulkoilematta ruokaansa kiukkuisena, kun kuningaspari tuntui pitävän enemmän hänen vaimostaan. Onneksi muut olivat silloin keskittyneet kuningattaren tarinaan. 

Jasmine taas nautti Edwardin ja Isabelin vierailusta, saadessaan viettää aikaa muidenkin simien parissa. Hän tuli hyvin juttuun kuningattaren kanssa, paremmin kuin muiden aatelisnaisten kanssa. Isabel vaikutti enkeliltä maanpäällä, hän oli niin kiltti, ystävällinen ja herkkä sielu. Isabelista tulisi varmasti kansan lempikuningatar, vaikka tämä ei ollutkaan kotoisin Moonlakestä.

Aterian lopussa kuningaspari alkoi tehdä lähtöä. "Sinun täytyy ehdottomasti tulla seuraavaksi vierailemaan linnassa. Toivottavasti tapaamme pian uudestaan", Isabel sanoi ja halasi Jasminea sydämelllisesti. Jasmine halasi takaisin liikuttuneena siitä, että hänellä olisi ainakin yksi ystävä tässä valtakunnassa. Edwardkin kiinnitti huomiota naisten lämpimiin väleihin ja heitti saman ehdotuksen myös Nicolakselle vierailusta linnaan.

Nicolas oli tyytyväinen, kun Edward tuli lopuksi vielä kättelemään häntä. "Oli hienoa tutustua teihin ja teidän vaimoonne herttua. Ehkä vastaisuudessa tapaamme myös muissa merkeissä kuin vain valtakunnan virka-asioissa", Edward totesi miehelle kohteliaasti. Edward ajatteli erehtyneensä miehen suhteen. Ja jos hänen vaimonsa tuli hyvin toimeen herttuattaren kanssa, niin hänenkin tulisi pärjätä herttuan kanssa.

Samana yönä alkoi Jasminen synnytys. Onneksi kuningaspari ei ollut enää näkemässä synnytystä. Nicolas oli herättänyt Annen Jasminen synnytystä varten.

Jonkin ajan kuluttua Jasmine toi Nicolaksen eteen heidän esikoisensa, heidän kartanonsa perijän. Lapsi oli nimittäin poika.

Poika sai nimekseen herttua Arthur Aimar. Poika peri äitinsä hiustenvärin ja isänsä ihon sekä silmien värin.

Anne sai tehtäväkseen Arthurin hoitamisen. Hän ei tästä riemunnut, sillä vauvan hoidon lisäksi, hänellä oli paljon tehtävää muutenkin.

Annesta oli alkanut vähitellen tuntua, että herttua ei kauaa enää odottaisi hänen vastaustansa, sillä näki miehen välillä julkeasti juttelevan toisen palvelijattaren kanssa. Jos hän kieltäytyisi ehdotuksesta, miehellä olisi heti vaihtoehtoja hänen tilalleen.

Nicolas alkoi synnytyksen jälkeen taas vaatia aviomiehen oikeuttaan Jasminelta. Mies odotti häntä joka ilta valmiina makuukamarissa ja poistui muutamien tuntien jälkeen tullessaan tarpeeksi tyydytetyksi, jättäen naisen yksin vuoteeseen nukkumaan. Jasmine inhosi miehen vierailuja vuoteessa, erityisesti, kun mies välitti vain omista tarpeistaan.

Salaa Jasmine hoiti Arthuria mielellään myös itse.  Hän ei halunnut palvelijoiden hoitavan hänen lastansa kokonaan. Hän rakasti poikaansa kovasti, mutta pelkäsi Nicolaksen vielä joskus turmelevan pojan pelkällä olemassaolollaan.

Nicolas oli kuin olikin kyllästynyt odottaan Annen vastausta ja olikin pyytänyt toista palvelijatarta makuukammariin. Hänellä ei ollut mitään aikomusta tyytyä vain kahteen naiseen. Hänen himonsa oli tyydyttymätön ja mitä useamman naisen hän saisi armoilleen, sen parempi.

**************

Seuraavalla kierroksella on viimeisen perheen vuoro eli kuninkaallisten vuoro. Sen jälkeen tulee enää extraosa ja saamme siirtyä kakkoskierrokselle! Mitä mieltä olitte tästä osasta? :)