Osa 29. Sommer

Hei kaikille pitkästä aikaa, seuraavaksi lähteekin neljäs kierros käyntiin ja siirrymme talveen. Tuttuun tapaan Sommerit aloittavat kierroksen. Varoitus, että osa sisältää kohtauksia, jotka sisältävät kiroilua, väkivaltaa eivätkä sovi kaikille!

Aiemmin Sommereilla tapahtunutta:

Leon ja Edithin liitto ei ollut onnellinen. Edith tuntui pelkäävän miestänsä. Edith haaveili useammasta lapsesta, mutta Leo ei välittänyt lapsista. Edith tuli raskaaksi ja synnytti esikoisensa Floran. Vähän sen jälkeen Edith tuli uudestaan raskaaksi ja sai myös kaksoset Colinin ja Evan. Leo taas pettyi kovasti vaimoonsa saadessaan kaksi tytärtä, joihin kuluisi vain rahaa. Colin sen sijaan oli toivottu jatkamaan suvun tilaa. 

Leo alkoi tuoda heinälatoon salaa maksullisia naisia bordellista. Leo ei halunnut Edithin tietävän naisista, sillä tämä ei halunnut myöntää, kuinka paljon oli haaskannut perheen rahoja bordelliin. Myöhemmin selvisi, että Josefina, bordellin perustaja, oli tullut raskaaksi Leolle. Josefina synnytti Sommereiden kotona Leolle kaksoset, Noelin ja Noran. Mies teki Josefinan kanssa sopimuksen, jonka mukaan perhe kasvattaisi lehtolapset ominaan kenenkään tietämättä heidän oikeaa alkuperäänsä. Vastineeksi Leo saisi vierailla edelleen bordellissa alennettuun hintaan. Josefina taas ei halunnut olla lastensa kanssa missään tekemisissä.

Edith oli järkyttynyt kuullessaan miehensä rakastajasta, jonka ei tiennyt olevan prostituoitu. Edith ensin tuli vihaiseksi ja alakuloiseksi miehensä pettämisestä ja sopimuksesta, mutta tajusi pian, että sopimuksen avulla hän saisi viimein haluamansa suuren perheen. Näin Edith päättikin kasvattaa miehensä lehtolapset ominaan.

Leo ei kiinnittänyt huomiota lapsiinsa ollenkaan, jollei komentanut heitä töihin. Flora oli ahkera simi ja teki töitä monen edestä. Hän myös tuki ja auttoi äitiänsä kaikin tavoin, jopa niin paljon, että tyttö alkoi uupua. Onneksi Evan ja Cólinin kasvettua tila sai viimein lisää apukäsiä. Saatuaan hieman enemmän vapaa-aikaa, alkoi Flora viihtyä naapurissa asuvan John Cotterin seurassa. Colin taas ystävystyi salaperäisen Penelopen kanssa, kun taas tarkkasilmäinen Eva alkoi ihmetellä Noelin erinäköisyyttä verrattuna muuhun perheeseen.

***********

Talven kylmyys alkoi jo tuntua Leon kylmissä sormissa, tämän yrittäessä pitää viimeiset taimet elossa. Niin kauan kuin lunta ei olisi vielä maassa, olisi aikaa saada viimeiset vihannekset kerättyä. Leo oli passittanut myös kaikki kolme vanhinta lastansa mukaan poimimaan satoa koulupäivien jälkeen.

Edith hyräili Noelille laulua, jota hänen äitinsä oli hänelle joskus laulanut. Noel kuunteli äitinsä laulua haltioituneena. Edith hymyili Noelin reaktiolle, poika oli niin suloinen. Edith ei vieläkään voinut ymmärtää kuinka Josefina oli voinut hylätä lapsensa.

Kaikki viisi lasta olivat tuoneet Edithin elämään lisää iloa. Ja vaikka Nora ja Noel eivät olleet hänen omiaan, niin hän ei olisi enää voinut kuvitellakkaan luopuvansa heistä. Hän rakasti kaikkia lapsiaan. Edith koki myös lapsien tuovan sisältöä hänen muuten niin kurjaan elämäänsä.

Flora ja Eva leikkivät edelleen usein yhdessä nukeillaan. Edith oli kannustanut esikoistaan vielä nauttimaan lapsuuden iloista, ennenkö Flora kasvaisi naimaikään.

Perheen illalliset jatkuivat edelleen samalla kaavalla, jolloin yleensä vain lapset ja Edith puhelivat keskenään. Leo ei ollut vieläkään erityisen kiinnostunut lapsistaan.

Colin oli paljon isänsä opissa, mutta nyt talven myötä poikaa näkyi enemmän myös sisällä, vaikka maan kyntäminen olikin vielä kesken. Colin kunnioitti isäänsä perheenpäänä, mutta oli huomannut, että isä saattoi hermostua hänelle hyvinkin pienistä asioista ja sanoa ilkeästi, jos hän ei heti oppinut jotakin.

Colin yritti silti parhaansa mukaan opetella viljelemään maata, sillä hän tiesi, että joskus tila olisi hänen. Joskus hän kadehti siskojaan, joiden ei tarvitsisi tulla kantamaan yhtä suurta vastuuta kuin hänen. Nämä ajatukset hän kuitenkin karisti mielestään nopeasti, sillä hän oli kyllä nähnyt ettei äidilläkään toisaalta helppoa ollut elämässä, varsinkaan heidän viiden lapsen kanssa.

Flora oli pysynyt hiljaa kuopusten alkuperästä, josta perheen muut lapset eivät tienneet. Joskus Floran olisi tehnyt mieli kertoa Evalle asiasta, sillä häntä ärsytti, että Eva ja Colin pitivät heidän isäänsä puhtoisena, kun hän taas oikeasti tiesi, mitä isä oli tehnyt. Silti Flora oli tullut siihen tulokseen, että hänen oli vain paras pitää suunsa kiinni asiasta, jolloin kenellekkään muulle ei ainakaan koituisi vahinkoa.

Joskus Floran sietokyky oli koetuksella pelkästään katsoessaan isänsä koppavaa olemusta. Silloin Flora katsoi parhaakseen nousta pöydästä, ennenkuin sanoisi ilmoille kaiken, mitä hänen olisi tehnyt mieli isälleen ja sisaruksilleen sanoa.

Edithillä riitti paljon tekemistä vielä kaksosten kanssa. Onneksi Flora ja Eva olivat hänen apunaan kodinhoidossa, jolloin Edith sai enemmän keskittyä nuorimmaisiin. Noel ja Nora kun osasivat olla kerkiäväisiä, yrittäessään välillä muunmuassa portaita alas. 

Myös Sommereiden lapsilla riitti kotitehtäviä. Tekemättömiä tehtäviä alkoi hyvin helposti kertyä lapsille, kun perheen arki oli niin hektistä.

Sinä päivänä perheessä oli meneillään syntymäpäivien odotus. Oli nimittäin perheen kolmen lapsen syntymäpäivä.

Perhe pisti päällensä juhlavaatteet päivän kunniaksi.

Ensimmäiseksi Flora sai puhaltaa kynttilät. Oli nimittäin hänen aikansa kasvaa naimaikään.

Hetken aikaa tyttö mietti, mitä toivoisi. Johnin kasvot ilmestyivät tytön mieleen ja sitten hän puhalsi.

Flora Sommer  teini-ikäisenä.

Sitten oli kuopusten aika täyttää.

Nora Sommer lapsena.

Noel Sommer lapsena. Aika samannäköisiä nämä kaksoset ovat, Josefinaan ovat molemmat tulleet.

***********

Nuorimmaisetkin saivat aloittaa samantien talonpoikien koulun. 

Kasvettuaan Flora alkoi opetella langan kehräystä tulevia kapioitansa varten. Flora ei kuitenkaan pystynyt keskittyä kehräykseen. Häntä nimittäin hermostutti, sillä he olivat menossa Cottereiden luokse, Johnin syntymäpäiville. John sai Floran hymyilemään, mutta myös hermostumaan pelkällä läsnäolollaan. Ja nyt kun Johnkin kasvaisi, niin asiat varmasti muuttuisivat, he eivät olisi kumpikaan enää vain lapsia.

Flora katsahti äitiinsä, joka oli tullut seuraamaan Floran työskentelyä. Samassa tyttö tajusi, ettei ollut kerännyt lankaa vielä paria kierrosta enempää. Hänen ajatuksensa olivat aivan muualla.

*********

Nyt kun talossa oli neljä lasta, niin leikki raikui talossa, kun kaikkea aikaa ei talven takia vietettykään pellolla. Molemmilla kaksospareilla oli aika pieni ikäero, joten he viihtyivät nelistään hyvin.

Flora oli viime aikoina tuntenut itsensä hieman ulkopuoliseksi sisaruksistaan, perheen salaisuuden vuoksi, joka jäyti häntä sisältäpäin. Noelin ja Noran kasvot olivat hänelle ikuinen muistutus isän teoista. Tyttökin oli huomannut, että kuopukset näyttivät enemmän oikealta äidiltään kuin isältään.

Katsoessaan sisarustensa viattomia kasvoja ja iloista juttelua, Flora toivoi, etteivät Nora ja Noel saisi ikinä selville oikeaa alkuperäänsä. Loppujen lopuksi heidän onnensa oli hänelle tärkeämpi kuin hänen omansa. Hän ei kertoisi salaisuutta sisaruksilleen, mutta mitä tapahtuisi, jos joku muu perheestä sen kertoisi? Tai mitä jos he itse saisivat sen selville?

Leo oli tavallistakin pahemmalla päällä ja ilkeili perheelleen. Tällä kertaa mies kohdisti huonon tuulensa Coliniin, joka kuunteli rauhallisesti isänsä haukkkuja. Floran ei siinä tilanteessa ollut helppo katsoa isänsä käytöstä.

"Voisitko painua muualle täältä ilkeilemästä? Kukaan ei jaksa nyt kuunnella sua" Flora sanoi kiukkuisesti isälleen hänen mittansa tullessa täyteen. Edith kauhistui Floran sanoista, mitään hyvää tästä ei nyt seuraisi. 

Hetken Leo kuitenkin vain mulkoili tytärtään, Flora ei ollut koskaan ennen puhunut hänelle vastaan.

"Kannattaisi olla minulle hieman kohteliaampi, jos mielit naapurin pojan kanssa naimisiin", Leo sanoi uhkailevasti. Sommerit olivat vierailleet Cottereilla juuri edellisenä päivänä tutustuttamassa esikoisiaan. "Yksi pienikin sana Cottereille, niin heidän poikansa saattaakin ottaa mielummin Evan vaimokseen", Leo sanoi Floralle häjysti hymyillen. Flora tunsi henkensä salpaantuvan. Isä oli osannut osua oikeaan paikkaan tietämällä, että Johnista oli tulossa Floralle tärkeä.

Eva ja Colin pakenivat paikalta, kuullessaan Floran ja isän riitelevän. Kaksoset olivat jo oppineet kuinka ilkeä isä osasi olla halutessaan, eivätkä halunneet jäädä sitä todistamaan.

Flora kuitenkin päätti parhaakseen poistua paikalta, jotta tilanne ei enempää kärjistyisi. Flora tiesi, että isä voisi helposti evätä tältä mahdollisen avioliiton Johnin kanssa, jos haluaisi. Lapset päättivät tehdä kotitehtävänsä pihalla, antaakseen isälleen aikaa jäähtyä rauhassa.

**********

Lasten mentyä nukkumaan, Leo kiehui edelleen Floran sanoista ja päättikin kohdistaa kiukkunsa vaimoonsa. Edith oli tiskaamassa, kun mies yhtäkkiä ilmestyi hänen taaksensa, yrittäen suudella naista väkisin. Edith tiesi tästä liiankin hyvin, mitä mies halusi. Edith oli onnekseen saanut olla rauhassa vuosia jo Leon kanssa makaamisesta, sillä mies oli lehtolapsiensa jälkeen hoitannut tarpeensa muualla. 

Nyt kuitenkin jokin pieni ääni Edithin päässä tokaisi, ettei hän enää tahtoisi alistua miehen leluksi. "Lopeta! Luuletko, että minä haluan maata sinun kanssasi, sen jälkeen kun minulle selvisi, että sinulla on muitakin naisia!" Edith tokaisi ehkä kovempaa kuin oli aikonut.

"Kaiken sen jälkeen, mitä olet laittanut minut kestämään luulet vielä, että jatkaisin makaamista kanssasi? Ei, minä en enää sitä tee!" Edith huusi miehelle, purkaen sen tuskan, mitä oli pitänyt sisällään jo kauan.

"Sinä olet huonoin aviomies ikinä. Ja voit minun puolestani painua sen huorasi luo panemaan, koska täältä ei irtoa!" Edith jatkoi huutaen. Leo vain tuijotti vihaisena Edithiä, sulatellen kuulemaansa.

Edith käänsi miehelleen selän ja hymyili tyytyväisenä. Hänestä tuntui hyvältä viimeinkin sanoessaan miehelleen vastaan.

Leo kuitenkin toipui nopeasti naisen sanoista. "Vitun huora. Luuletko, että sinä saat täällä päättää jostakin! Minä olen aviomiehesi ja perheenpää ja sinähän teet täällä mitä minä haluan!" Leo puhkesi huutamaan.

Ennen kuin Edith ehti ottaa askeltakaan, niin Leo syöksyi naisen kimppuun väkivalloin.

Leo repäisi Edithin mekon auki väkisin, Edithin yrittäessä kamppailla vastaan tuloksetta.

Leo riisui omat vaatteensa ja pakotti naisen maahan pitäen tästä kiinni voimalla, samalla työntyen naiseen tämän mekon alta.

Edith makasi lattialla miehen otteessa täysin voimattomana ja puolustuskyvyttömänä. Hän saattoi vain odottaa, että mies lopettaisi joskus.....

*********

Leon viimein lopetettua ja poistuttua, jäi Edith makaamaan samaan kohtaan täysin shokissa. Hän ei voinut ymmärtää, mitä juuri oli tapahtunut.

Lopulta hän kampesi itsensä lattialta, itkien edelleen hillittömästi. Miten Leo oli saattanut tehdä hänelle näin? 

Edithin noustessa sänkylle joka ruumiinosaan sattui tavalla, jota hän ei ollut ennen tuntenut. Kipua pahempaa oli silti henkinen nöyryytys ja häpeä. Leo oli ottanut hänet väkisin, välittämättä hänen omasta tahdostaan.

********

Seuraavina viikkoina talossa elettiin hiljaisissa tunnelmissa. Flora oli huomannut äidistään, että tämä oli jotenkin allapäin. Äiti oli selvästi itkeskellyt enemmän, sillä tämän silmiä varjostivat usein punaiset läikät.

"Äiti onko jotain sattunut?"Flora yritti kysellä äidiltään. Edith ei kuitenkaan halunnut puhua asiasta, eikä varsinkaan rasittaa Floraa lisää isänsä teoilla. "Ei ole", Edith kielsi jälleen kerran.

"Oletko aivan varma? Onko isä tehnyt taas jotakin?" Flora kyseli miettiväisesti. "Ei, mutta paras nyt vain meidän kaikkien pysyä isästäsi hieman kauempana", Edith vastasi.

Flora oli surullinen. Äitiä ihan selvästi vaivasi jokin, mutta jostain syystä hän ei halunnut puhua asiasta. Aina ennen äiti oli antanut Floran olla tukenaan ja uskoutunut tälle, mutta ei enää. Jotain merkittävää oli selvästi tapahtunut.

Perheeseen oli saatu viimein hommattua kangaspuut, joiden käyttöä Edith alkoi opetella, muistellen oman äitinsä oppeja. Silti piinaavat muistot Leon teoista vainosivat häntä edelleen, vaikka hän kuinka yritti ne mielestään karistaa.

Flora oli jatkanut langan kehräystä kapioitansa varten ja alkoikin olla siinä jo sen verran hyvä, että perheen muutkin tytöt alkoivat kinua siskoltaan opetusta siihen. Nora katseli ihaillen siskonsa työskentelyä, toivoen olevansa joskus itsekkin yhtä hyvä käsitöissä.

Flora oli juuri saanut tiskattua illallisen jälkeiset astiat, kun hänen mieleensä tuli taas aikaisempi tapaaminen Johnin kanssa. Flora toisti mielessään tapahtunutta. Hän muisti elävästi Johnin kehuneen häntä kauniiksi ja tämän söpön hymyn. Yhdessä kohtaa hän muisti myös olleensa lähempänä poikaa kuin olisi ollut soveliasta. John oli ollut niin lähellä, että hän olisi halunnut suudella poikaa. Tämä ajatus sai Floran punehtumaan.

"Colin, mikä musta tulee isona, kun sä ainakin perit isän tilan? Jäänkö mä sun kans viljeleen yhes maata?" Noel esitti yllättävän kysymyksen veljelleen. "Mä en tiiä, ehkä joo niin. Sun pitää kysyä isältä", Colin vastasi epävarmasti, tuntien pientä syyllisyyttä. Hänen tulevaisuutensa oli paljon varmempi esikoispoikana kuin kenenkään muun heistä. "Mä ainakin meen naimisiin jonkun söpön pojan kanssa", Nora tokaisi veljilleen päättäväisesti. 

Evakin liittyi sisaruksiensa keskusteluun. "Mä en ymmärrä miks teillä on Floran kanssa niin kova hinku naimisiin. Ei me kuitenkaan saada itse valita puolisoja, paitsi ehkä Flora, mutta vain siks et Cotterien vanhemmat ei halua pakkonaittaa niitä", Eva sanoi Noralle tietäväisesti. 

Colin tunsi tässä kohtaa pienen muljaisun mahassaan. Hänkään ei saisi todennäköisesti valita itse puolisoaan ja vanhemmilla olisi hänelle jo vaihtoehtoja vaimoksi muista talonpoikien perheistä. Esikoispoikana Colin olisi hyvä vaihtoehto monelle talonpoikien tyttärille. Pojan ajatukset käväisivät hetkeksi Penelopessa, jota hän ei ollut nähnyt koko talvena. Välttelikö tyttö häntä?

Floralle edelleen kaikista lähin sisaruksista oli Eva. Huolimatta ikäerosta, Eva oli kovin tärkeä Floralle ja Eva oli samaa mieltä isosiskostaan. Evalle Flora saattoi uskoutua Johnista ja huonoista väleistään isäänsä kohtaan. 

Evakin puhui siskolleen kaikesta ja oli puhunut tälle myös huomioistaan koskien Noelin erinnäköisyyttä verrattaessa muuhun perheeseen. Florasta oli tuntunut pahalta, ettei hän voinut kertoa Evalle totuutta kuopusten alkuperästä. Hän ei kuitenkaan halunnut vaaraantaa siskoaan ja toivoikin, että tämä unohtaisi ajan kuluessa asian.

Floralla oli muutenkin kova huoli siskoistaan. Hän ehkä vielä pääsisi naimisiin, jos ei nyt pilaisi tilaisuuttaan, mutta olisiko perheellä varaa myös Evan ja Noran myötäjäisiin? Olisiko näillä kahdella ikinä mahdollisuutta edes päästä naimisiin?

Edith oli viimein kohdannut Leon. Pitkän aikaa hän oli vain vältellyt miestään ja ollut puhumatta tälle. Leota ei Edithin onneksi ollut myöskään kiinnostanut viime aikoina olla kotona.

"Kuinka saatoit tehdä niin minulle? Lastesi äidille?" Edith sanoi Leolle ääni täynnä vihaa ja halveksuntaa. Siitä alkoi tulinen riita avioparin välillä.

********

Sommereiden lapset olivat innoissaan huomatessaan yöllä sataneen ison määrän lunta. Lapset alkoivatkin yhdessä tehdä lumiukkoja ja lumienkeleitä, vaikka aamu oli vasta sarastamassa.

Evan ja Noran tehdessä yhdessä lumiukkoa, kertoi Eva kuulleensa äidin ja isän riidelleen. "Oletko aivan varma? Ei äiti yleensä kyseenalaista isää", Nora kysyi ihmetellen. "Olen olen, äiti huusi isälle, että isä oli tehnyt jotakin, mistä äiti oli vihainen", Eva selitti miettiväisesti. 

"Mitäköhän isä on tehnyt?"

Eva ja Nora jäivät pitkäksi aikaa miettimään, mistä vanhemmat olivat riidelleet. Noelia aihe ei kiinnostanut, hänestä asia oli heidän vanhempiensa välinen.

Lapset jatkoivat lumessa leikkimistä seuraavat päivät, jopa Florakin kävi tekemässä lumienkelin.

"Missä isä on taas? Sitä ei oo näkynyt kotona aikoihin?" Colin kysyi äidiltään. "En tiedä, isäsi ei minulle kerro mitään", Edith vastasi välinpitämättömästi. Häntä ei kiinnostanut miehensä olinpaikka. Hänen oli paljon helpompi olla kotona vain lasten kanssa. Hän ei halunnut olla miehensä lähellä ja joskus Edith toivoikin, että Leo vain jäisi omille teilleen, eikä tulisi koskaan takaisin.

Flora oli sopinut tapaavansa Johnin keskiyöllä, joten hän oli olevinaan kovin väsynyt ja sanovansa menevänsä ajoissa nukkumaan. Oikeasti muiden mentyä nukkumaan, tyttö hiipisi Cottereiden pihamaalle tapaamaan poikaa. Floraa mietitytti kovasti, mitä asiaa Johnilla oli hänelle.

*********

Talven aikana Leo oli viihtynyt usein paikallisessa tavernassa. Hänestä oli tullut siellä vakioasiakas.

Leo ei enää viihtynyt paljoakaan kotonaan ja koska hänellä ei ollut tällä hetkellä velvollisuuksia pellolla, niin mikään ei estänyt häntä viettämästä kaikkea aikaansa tavernassa tai bordellissa. 

Sinä iltana Leo kuitenkin tapasi sattumalta Josefinan, joka oli tullut sattumalta myös kulauttamaan pari tuopillista alas.

Leo tunnisti oitis naisen, pyysi tätä liittymään seuraansa ja tarjosi hänelle juotavaa. "Onko kaikki mennyt niinkuin suunnittelimme?" Josefina kysyi kankeasti mieheltä, viitaten lapsiinsa. "Kyllä, kukaan muu ei tiedä heidän oikeaa alkuperäänsä, eivät he edes itse", Leo vastasi.

"Hyvä. Varmista, että asia myös pysyy niin", Josefina sanoi käskevästi.

Ensimmäistä juomaa seurasi myös toinen ja kolmas. Lopulta Leo suuteli naista välittämättä kenenkään katseista. Josefina kuitenkin erkani miehestä. "Ei täällä", nainen sanoi.

Leo vei naisen kotiansa, vähät välittäen perheestään. Oli kuitenkin myöhä, joten kukaan ei varmastikkaan olisi enää ylhällä. Leo oli kuitenkin unohtanut erään...

Edith oli kuin olikin kuullut ääntä makuuhuoneesta ja saapui parhaakseen makuuhuoneeseen nähdessään miehensä sänkypuuhissa toisen naisen kanssa.

Edith jäi tuijottamaan tätä näkyä, josta tunnisti toisenkin osapuolen, Josefinan. Edith huudahti vihaisesti miehelleen.

"Sinä sontiainen, sinä paskakasa, kuinka saatoit tuoda tuon naisen tänne? Mitä jos joku lapsista olisi nähnyt hänet?!" Edith sätti miestänsä.

Edith tunsi taas saman vihan sisällään, jonka vuoksi oli viimeksi joutunut raiskatuksi miehensä toimesta. Nyt hän ei kuitenkaan välittänyt, mitä tapahtuneesta seuraisi. Hän oli lopen kyllästynyt miehen touhuihin. Oli eri asia aiheuttaa hänelle tuskaa, mutta hänen lapsilleen sitä ei tehtäisi.

"Ja sinä. Häivy täältä. Pysy kaukana lapsistani! Sinä et saa heitä takaisin!" Edith sanoi vihaisesti naiselle, tuntien pelkkää inhoa tuota naista kohtaan. "En minä heitä haluaisikkaan", Josefina yritti sanoa, poistuen kuitenkin talosta.

"Pidä sinä huoli vain omista asioistasi. Minä tuon tänne kenet minä vain haluan!" Leo huusi naiselle takaisin, törkäten Edithin kauemmas itsestään. "Etkä tuo. Lapset eivät saa ikinä oppia totuutta tuosta huorastasi!" Edith huudahti miehelle takaisin.

Siitä hyvästä, Edith tunsi kohta kasvoillaan polttavaa kipua, miehen lyödessä häntä uudestaan ja uudestaan.

Leo löi naista vielä muutaman kerran, jotta Edith varmasti oppisi tavoille. Hänellehän ei puhuttu noin, häntä ei kommenneltu. Edith häkeltyi miehen lyönneistä niin, ettei ehtinyt reagoida.

Lopulta Leo lopetti ja poistui huoneesta, jättäen Edithin itkemään. Edithistä tuntui, että joka kerta miehestä paljastui vain lisää pahempia puolia. Millaisen hirviön kanssa hän olikaan naimisissa?

********

Jos siellä vielä muutama lukija on, niin mitä mieltä olitte osasta?